Osakunnilla järjestetään monia juhlia, joten myös etiketti ja erityisesti pukeutuminen kannattaa olla hallussa. Yleensä etikettivirheillä ei ole suurta merkitystä, mutta mikäli haluat olla erityisen etikettitietoinen, tässä alla muutama ohje ja vinkki sinulle! Liikaa stressiä pukeutumisesta tai etiketistä ei kuitenkaan kannata osakunnalla ottaa ja apua voi kysyä myös muilta osakuntalaisilta.

Pukukoodit

Tumma puku

Tämä on luultavasti yleisimmin käytetty pukukoodi osakunnilla juhlavissa tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi Nauhanjakoillallisilla. Tumma puku viittaa miehillä pääosin mustaan, tummanharmaaseen tai tummansiniseen pukuun, valkoiseen kauluspaitaan sekä hillittyyn kravaattiin. Naisilla tumman puvun ei tarvitse tarkoittaa tummaa vaatetusta vaan tumma puku viittaa naisilla yleensä siistiin, cocktail-pituiseen mekkoon tai juhlavaan housupukuun väriin katsomatta.

Juhlapuku

Juhlapukua käytetään pääosin osakuntien vuosijuhlilla, eli KSO:lla maaliskuussa. Juhlapuvulla viitataan naisilla iltapukuun ja miehillä frakkiin. Frakin voi kuitenkin korvata myös tummalla puvulla. Frakkiin kuuluu musta hännystakki, valkoinen paita, solmuke sekä frakkiin kuuluvat housut. Vuosijuhlissa frakin kanssa käytetään valkoista liiviä, mustia sukkia ja lakeerikenkiä ja tanssiessa on suotavaa käyttää valkoisia hansikkaita. Rannekelloa ei saa käyttää frakin kanssa. Naisilla juhlapuku viittaa täyspitkään, halutessaan avonaiseen iltapukuun, jonka olisi suotavaa olla nilkkaan ulottuva ja mahdollisuuksien mukaan juhlavaa kangasta. Juhlapukuun kuuluvat juhlavat kengät sekä käsilaukku ja halutessaan myös juhlahansikkaat. Hansikkaita ei kuitenkaan saa pitää ruokailun aikana.

Kansallispuku

KSO:lla ei ole perinteisiä kansallispukujuhlia (kuten esimerkiksi Eteläsuomalaisella Osakunnalla Eskon häät). Kansallispukua voi kuitenkin halutessaan käyttää esimerkiksi vuosijuhlissa ja tietysti muiden osakuntien kansallispukujuhlissa.

Siisti asu

Tätä pukukoodia saatetaan käyttää useamminkin, kun kyseessä on hieman rennompi mutta silti siisti tilaisuus. Näitä on vaihtelevasti esimerkiksi rapujuhlat, Ksoidinmenot, kesäsitsit, Suursitsit, ym. Siisti asu on tummaa pukua rennompi ja antaakin paljon liikkumavaraa. Miehillä siisti asu voi olla pelkistetympi versio tummasta puvusta tai esimerkiksi kauluspaita ja siistit housut. Naisilla siisti asu on usein siisti mekko, jakkupuku, housupuku tjms. Kengät ja laukku voivat olla hienot, mutta rennommat kuin tumman puvun kanssa.

Haalarit

Viime vuosina myös osakuntapiireissä ovat yleistyneet haalarit. Ne ovatkin erityisesti osakunnilla hauska näky, jolloin voi bongata poikkitieteellisyyden vuoksi erilaisia haalareita laidasta laitaan. Haalareita on KSO:n juhlissa käytetty pukukoodina yleensä vappusitseillä sekä kaverisitseillä. Myös vappuna moni käyttää haalareita myös osakunnalla. Haalareiden kanssa ei saa käyttää nauhaa.

Teemapukeutuminen

Joissakin juhlissa, kuten Ksoidinmenoilla tai kaverisitseillä, on myös KSO:lla yleistynyt ns. teemapukeutuminen. Tämä ei vaadi osallistujalta muuta kuin teeman noudattamista parhaansa mukaan. Yleensä teemapukujen kanssa ei saa käyttää nauhaa, ellei kyseessä ole siisti teema-asu ja nauhan käytöstä ole määrätty tapahtuman kuvauksessa.

Osakuntanauha ja akateemiset ansio- ja kunniamerkit

Osakuntanauhaa käytetään juhlavammissa tilaisuuksissa (joissa pukukoodina juhlapuku, tumma puku tai siisti asu) ja osakuntanauhaa tulee käyttää ainoastaan siistimmän vaatetuksen kanssa. Esimerkiksi Nauhanjakoillallisilla ja vuosijuhlissa käytetään nauhaa. Nauhan kanssa saatetaan käyttää myös akateemisia ansio- ja kunniamerkkejä, joiden käytöstä määrätään tapahtumakohtaisessa pukukoodissa. Näitä ovat KSO:lla esimerkiksi harrastus-, ansio- ja kunniamerkit, entisen emännän ja isännän merkit sekä ystävyysjärjestöjen nauhat tai vaikkapa erinäiset merkit, joita voidaan jakaa esimerkiksi joissakin isommissa juhlatilaisuuksissa (esimerkkinä osakuntien vuosijuhlagaalan juhlamerkki tai INS-juhlamerkki).

Naisilla osakuntanauhaa sellaisenaan pidetään vasemmalla olkapäällä, miehillä oikealla, valkoinen väri ylöspäin. Surutilaisuuksissa, kuten esimerkiksi hautajaisissa, nauhaa pidetään väärinpäin eli valkoinen väri alaspäin. Osakuntanauha ei saa koskettaa ihoa, joten mikäli vaatetus on esimerkiksi olkaimeton, voi niin mies kuin nainenkin pitää osakuntanauhaa ruusukkeena vasemman rinnan kohdalla.

Edustettaessa on tärkeää muistaa, että edustettavan järjestön (esimerkiksi tässä tapauksessa KSO:n) nauha on aina muiden nauhojen yläpuolella.

Ylioppilaslakki

Ylioppilaslakkia käytetään Osakunnan tilaisuuksissa harvemmin, mutta esimerkiksi vappuna, kesäretkellä, rapujuhlissa, mahdollisissa muissa kesäjuhlissa sekä Itsenäisyyspäivänä on yleensä käytetty lakkia. Lakkia saa käyttää vapaasti kesäaikana (1.5.–30.8.). Sen lisäksi sitä saa pitää poikkeuksellisesti myös Itsenäisyyspäivänä. Ns. “tavallinen” ylioppilaslakki painetaan päähän vappuaattona kello 18. Teekkarilakin saa taas laittaa päähän kello 00.00 vappuaaton ja -päivän välisenä yönä.

Ylioppilaslakin vuori on mahdollista vaihtaa halutessaan maakuntansa väreihin. KSO:n jäsenet voivatkin siis halutessaan vaihtaa ylioppilaslakkiin valko-puna-mustan vuorin.

Pöytäjuhla

Laulukulttuuri

Pöytäjuhlissa osakunnilla laulukulttuuri vaihtelee. KSO:lla laulua johtaa laulunjohtaja, jonka tunnistaa laulunjohtajan rapiirista. Pääosin pöytäjuhlan aikana puheenvuoron aloittaessaan laulunjohtaja pyytää hiljaisuutta huutamalla “Silencium!” ja aloittaa puheenvuoronsa sanoilla “Ad verbum”. Puheenvuoro päättyy sanoilla “Verbum excest”. Laulu aloitetaan sanoin “Ad cantum” ja päätetään “Cantus excest”. Laulun päättämisen jälkeen osakunnan nauhan saaneet, eli civikset, sanovat kovaan ääneen “Smollis!”, fuksit kimeästi “Fiducit!” ja lopulta pitkään osakunnalla olleet matalaan ääneen “Fiducit!”. Vastausperinne juontaa juurensa saksalaiseen opiskelijakulttuuriin.

KSO:n virallinen juhlan päätöslaulu on Teinilaulu. Joissakin juhlissa saatetaan laulaa myös Fuksilaulu tai Keski-Suomen kotiseutulaulu ennen Teinilaulua.

Skoolaus

Perinteisesti osakunnilla naiset ovat laulun ja vastausten jälkeen skoolanneet vasemmalle, oikealle ja eteen ja miehet oikealle, vasemmalle ja eteen. Viime vuosina skoolausjärjestys ei ole ollut niin tarkka – tärkeintä on kuitenkin muistaa skoolata vierustovereille sekä edessä istuvalle. Joissakin juhlissa on myös ollut tapana purkaa skoolaus eli skoolata “väärinpäin” juomisen jälkeen. Tätä harrastetaan KSO:lla vähemmän mutta siihen saattaa törmätä muilla osakunnilla.