Osakunnilla järjestetään monia juhlia, joten myös etiketti ja erityisesti pukeutuminen kannattaa olla hallussa. Yleensä etikettivirheillä ei ole suurta merkitystä, mutta mikäli haluat olla erityisen etikettitietoinen, tässä alla muutama ohje ja vinkki sinulle! Liikaa stressiä pukeutumisesta tai etiketistä ei kuitenkaan kannata osakunnalla ottaa ja apua voi kysyä myös muilta osakuntalaisilta.
Pukukoodit
Tumma puku
Tämä on luultavasti yleisimmin käytetty pukukoodi osakunnilla juhlavissa tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi Nauhanjakoillallisilla. Tumma puku viittaa miehillä pääosin mustaan, tummanharmaaseen tai tummansiniseen pukuun, valkoiseen kauluspaitaan sekä hillittyyn kravaattiin. Naisilla tumman puvun ei tarvitse tarkoittaa tummaa vaatetusta vaan tumma puku viittaa naisilla yleensä siistiin, cocktail-pituiseen mekkoon tai juhlavaan housupukuun väriin katsomatta.
Juhlapuku
Juhlapukua käytetään pääosin osakuntien vuosijuhlilla, eli KSO:lla maaliskuussa. Juhlapuvulla viitataan naisilla iltapukuun ja miehillä frakkiin. Frakin voi kuitenkin korvata myös tummalla puvulla. Frakkiin kuuluu musta hännystakki, valkoinen paita, solmuke sekä frakkiin kuuluvat housut. Vuosijuhlissa frakin kanssa käytetään valkoista liiviä, mustia sukkia ja lakeerikenkiä ja tanssiessa on suotavaa käyttää valkoisia hansikkaita. Rannekelloa ei saa käyttää frakin kanssa. Naisilla juhlapuku viittaa täyspitkään, halutessaan avonaiseen iltapukuun, jonka olisi suotavaa olla nilkkaan ulottuva ja mahdollisuuksien mukaan juhlavaa kangasta. Juhlapukuun kuuluvat juhlavat kengät sekä käsilaukku ja halutessaan myös juhlahansikkaat. Hansikkaita ei kuitenkaan saa pitää ruokailun aikana.
Kansallispuku
KSO:lla ei ole perinteisiä kansallispukujuhlia (kuten esimerkiksi Eteläsuomalaisella Osakunnalla Eskon häät). Kansallispukua voi kuitenkin halutessaan käyttää esimerkiksi vuosijuhlissa ja tietysti muiden osakuntien kansallispukujuhlissa. Osakunta on oivallinen paikka esitellä omaa pukua ja tutustua muiden kansallispukujen käyttäjiin!
Siisti asu
Tätä pukukoodia saatetaan käyttää useamminkin, kun kyseessä on hieman rennompi mutta silti siisti tilaisuus. Näitä on vaihtelevasti esimerkiksi rapujuhlat, Ksoidinmenot, kesäsitsit, Suursitsit, ym. Siisti asu on tummaa pukua rennompi ja antaakin paljon liikkumavaraa. Miehillä siisti asu voi olla pelkistetympi versio tummasta puvusta tai esimerkiksi kauluspaita ja siistit housut. Naisilla siisti asu on usein siisti mekko, jakkupuku, housupuku tjms. Kengät ja laukku voivat olla hienot, mutta rennommat kuin tumman puvun kanssa.
Haalarit
Myös haalareita käytetään osakunnalla yleisesti etenkin Vapun aikaan ja usein myös Kaverisitseillä. Osakunnalla on myös omia haalarimerkkejä, joita voi hankkia osakunnalta esimerkiksi päivystysaikoina. Osakunnalla pääset näkemään hyvin erialaisia haalareita hyvin monilta eri aloilta.
Teemapukeutuminen
Joissakin juhlissa, kuten Ksoidinmenoilla tai kaverisitseillä, on myös KSO:lla yleistynyt ns. teemapukeutuminen. Tämä ei vaadi osallistujalta muuta kuin teeman noudattamista parhaansa mukaan. Yleensä teemapukujen kanssa ei saa käyttää nauhaa, ellei kyseessä ole siisti teema-asu ja nauhan käytöstä ole määrätty tapahtuman kuvauksessa.
Osakuntanauha ja akateemiset ansio- ja kunniamerkit
Osakuntanauhaa käytetään juhlavammissa tilaisuuksissa (joissa pukukoodina juhlapuku, tumma puku tai siisti asu) ja osakuntanauhaa tulee käyttää ainoastaan siistimmän vaatetuksen kanssa. Esimerkiksi Nauhanjakoillallisilla ja vuosijuhlissa käytetään nauhaa. Nauhan kanssa saatetaan käyttää myös akateemisia ansio- ja kunniamerkkejä, joiden käytöstä määrätään tapahtumakohtaisessa pukukoodissa. Näitä ovat KSO:lla esimerkiksi harrastus-, ansio- ja kunniamerkit, entisen emännän ja isännän merkit sekä ystävyysjärjestöjen nauhat tai vaikkapa erinäiset merkit, joita voidaan jakaa esimerkiksi joissakin isommissa juhlatilaisuuksissa (esimerkkinä osakuntien vuosijuhlagaalan juhlamerkki tai INS-juhlamerkki). Nauhankanto oikeus on tärkeä kunnianosoitus ja nauhaa tulee käyttää arvokkaasti.
Naisilla osakuntanauhaa sellaisenaan pidetään perinneisesti vasemmalla olkapäällä, miehillä oikealla, valkoinen väri ylöspäin. Kuitenkin voit valita halutessasi kumman vain olkapään. Surutilaisuuksissa, kuten esimerkiksi hautajaisissa, nauhaa pidetään väärinpäin eli valkoinen väri alaspäin. Osakuntanauha ei saa koskettaa ihoa, joten mikäli vaatetus on esimerkiksi olkaimeton, voi niin mies kuin nainenkin pitää osakuntanauhaa ruusukkeena vasemman rinnan kohdalla.
Edustettaessa on tärkeää muistaa, että edustettavan järjestön (esimerkiksi tässä tapauksessa KSO:n) nauha on aina muiden nauhojen yläpuolella.
Ylioppilaslakki
Ylioppilaslakkia käytetään Osakunnan tilaisuuksissa harvemmin, mutta esimerkiksi vappuna, kesäretkellä, rapujuhlissa, mahdollisissa muissa kesäjuhlissa sekä Itsenäisyyspäivänä on yleensä käytetty lakkia. Lakkia saa käyttää vapaasti kesäaikana (1.5.–30.8.). Sen lisäksi sitä saa pitää poikkeuksellisesti myös Itsenäisyyspäivänä. Ns. “tavallinen” ylioppilaslakki painetaan päähän vappuaattona kello 18. Teekkarilakin saa taas laittaa päähän kello 00.00 vappuaaton ja -päivän välisenä yönä.
Ylioppilaslakin vuori on mahdollista vaihtaa halutessaan maakuntansa väreihin. KSO:n jäsenet voivatkin siis halutessaan vaihtaa ylioppilaslakkiin valko-puna-mustan vuorin.
Pöytäjuhla
Laulukulttuuri
Pöytäjuhlissa osakunnilla laulukulttuuri vaihtelee. KSO:lla laulua johtaa laulunjohtaja, jonka tunnistaa laulunjohtajan rapiirista. Pääosin pöytäjuhlan aikana puheenvuoron aloittaessaan laulunjohtaja pyytää hiljaisuutta huutamalla “Silencium!” ja aloittaa puheenvuoronsa sanoilla “Ad verbum”. Puheenvuoro päättyy sanoilla “Verbum excest”. Laulu aloitetaan sanoin “Ad cantum” ja päätetään “Cantus excest”. Laulun päättämisen jälkeen osakunnan nauhan saaneet, eli civikset, sanovat kovaan ääneen “Smollis!”, fuksit kimeästi “Fiducit!” ja lopulta pitkään osakunnalla olleet matalaan ääneen “Fiducit!”. Vastausperinne juontaa juurensa saksalaiseen opiskelijakulttuuriin.
KSO:n virallinen juhlan päätöslaulu on Teinilaulu. Joissakin juhlissa saatetaan laulaa myös Fuksilaulu tai Keski-Suomen kotiseutulaulu ennen Teinilaulua.
Skoolaus
Perinteisesti osakunnilla naiset ovat laulun ja vastausten jälkeen skoolanneet vasemmalle, oikealle ja eteen ja miehet oikealle, vasemmalle ja eteen. Viime vuosina skoolausjärjestys ei ole ollut niin tarkka – tärkeintä on kuitenkin muistaa skoolata vierustovereille sekä edessä istuvalle. Joissakin juhlissa on myös ollut tapana purkaa skoolaus eli skoolata “väärinpäin” juomisen jälkeen. Tätä harrastetaan KSO:lla vähemmän mutta siihen saattaa törmätä muilla osakunnilla.
